Lämmin sääennuste muuttui koleaksi – tästä se johtui

Sääennuste näytti vielä jokin aika sitten lämmintä säätä koko Suomeen pitkäksi aikaa, mutta kartalle ovat tulleet viileät värit tilalle. Mistä muutos johtuu? Kuinka pitkään viileä sää jatkuu?

Vielä vähän aikaa sitten kahdesti viikossa ilmestyvän kuukausiennusteen värit hehkuivat Suomessa punaisena koko ennusteen matkalta eli kokonaisen kuukauden eteenpäin. Nyt viimeisin ennuste kuitenkin toi Suomeen tavanomaista viileämpää säätä ja viileys näkyy myös päivittäisennustekartoilla.

Suomessa asujan näkökulmasta koko ennuste meni täysin uusiksi, ja meille tulevien asiakaspalautteidenkin perusteella ennusteen muutos tuntuu monille turhauttavalta. Oliko vanha ennuste silkkaa hölynpölyä ja voiko ennusteisiin luottaa lainkaan?

Yksi korkeapaine sanelee nyt, mitä säässä tapahtuu

Useimmiten syy suuriin muutoksiin ennusteen isoissa linjoissa löytyy suursäätilasta, eli siitä, miten laajat korkea- ja matalapaineen alueet Euroopan yllä sijoittuvat toisiinsa nähden.

Näin kävi myös nyt. Pohjoisen Euroopan ylle on ennustettu vahvaa korkeapainetta, ja sen yhteyteen lämpimän ilmamassan aaltoa. Vanhoissa ennusteissa tämä aalto ulottui viikon keskimääräisessä säässä myös Suomeen, ja ennusteen mukaan meille oli luvassa tavanomaista lämpimämpää säätä.

Korkeapaine on ennusteissa edelleen hengissä ja voi hyvin, mutta onkin päätynyt Britteinsaarten ja Norjanmeren ylle, lännemmäksi kuin aiemmin ajateltiin. Jos katsotaan laajalti Euroopan sääennustetta, ero ei ole kovinkaan suuri: korkeapaine on yhä olemassa, sen yhteydessä oleva lämmin ilmamassa on yhä olemassa, mutta koko paketti on hieman aiemmin ennustettua heikompi ja hieman eri paikassa Euroopan kartalla.

Suomen sään kannalta ero on kuitenkin valtava. Aiemman ennusteen perusteella lämmin ilmamassa ulottui kevyesti Suomeen asti ja sää oli ainakin kuluvan viikon ajan keskimäärin tavanomaista lämpimämpää.

Nyt uuden ennusteen mukaan korkeapaineen yhteydessä oleva lämmin ilmamassa pysyy poissa, ja itse korkeapaine päästää viileän ilman luiskahtamaan meille pohjoisen puolelta, tarkemmin ottaen luoteesta. Tämä viileä ilma ei ole valtavan sateista, mutta ei sateetontakaan; siksi tällä viikolla ennusteessa näkyy paljon pilvisyydeltään vaihtelevaa ja paikoin ja välillä sateista säätä, mutta myös aurinkoa. Lämpötilat viilenevät viikon edetessä niin, että torstai ja perjantai ovat viikon koleimmat päivät. Silloin 15 asteen raja ei rikkoudu Suomessa monessakaan, ehkä yhdessäkään paikassa, ja maan pohjoisosassa 10 asteen rajan yli ei juuri nousta.

Miltä näyttää ensi viikon ennuste, ja juhannus? Pysyykö sää kylmänä?

Ensi viikon eli kesäkuun ensimmäisen viikon ennuste näyttää kuukausiennusteen mukaan kolealta tämän viikon tapaan, mutta päivittäissääennusteissa tilanne vaihtelee ennusteesta toiseen. Osa ennusteista on sitä mieltä, että kylmän ilman alue säilyy Suomen yllä, osa taas on sitä mieltä, että sää lämpenee. Molemmat vaihtoehdot ovat vielä täysin mahdollisia, ja kumpaakaan ei voi jättää pois laskuista.

Kaikki riippuu korkeapaineen käytöksestä. Mikäli se pysyy ensi viikolla tämän viikon ennusteen tapaan maltillisesti läntisessä Pohjois-Euroopassa, viileä ilma pääsee virtaamaan meille luoteen puolelta. Mikäli korkeapaine vahvistuu erityisesti itäreunaltaan, se todennäköisesti estää kylmän ilman virtaamisen Suomeen ja jopa antaa lämpimälle ilmamassalle mahdollisuuden työntyä Suomeen.

Sekä 12.6. että 19.6. alkavat viikot näyttävät ennusteissa yhä tavanomaista lämpimämmiltä tai vähintään keskilämpötilaltaan tavanomaisilta, joten vielä on täysin mahdollista, että juhannusviikolla ei sada ainakaan räntää. Lämmintä juhannusta ei ole millään muotoa poissuljettu.

Voiko ennusteisiin luottaa?

Sääennusteissa, erityisesti pitkän ajan ennusteissa, on totuttu ilmaisuihin kuten "täyskäänne" ja "nyt meni ennuste uusiksi". Välillä meiltä kysytään, miksi pitkän ajan ennusteita ylipäänsä tehdään, ja voiko niihin luottaa lainkaan?

Euroopan keskipitkien ennusteiden laitos ECMWF, jonka supertietokoneet pitkän ajan ennusteita laskevat, verifioi ennusteita jatkuvasti eli tarkkailee sitä, miten hyvin ne pitävät paikkansa.

Sekä kuukauden mittaiset että erityisesti kolmen kuukauden mittaiset ennusteet on suunniteltu pääasiassa tropiikin sään ennustamiseen, missä ne ovatkin varsin eteviä. Muualle maailmaan, myös Eurooppaan, tehdyt ennusteet syntyvät ikään kuin tropiikin ennusteiden sivutuotteina, sillä ennustetietokone laskee ennusteen koko maapallolle kerralla.

ECMWF:n mukaan kuukausiennuste on Euroopassa ennusteen ensimmäisellä viikolla varsin hyvin paikkansa pitävä, toisella viikolla sen luotettavuus vaihtelee viikosta toiseen. Kolmannella ja neljännellä viikolla kuukausiennuste onnistuu ennustamisessa paremmin kuin silkat tilastot, mutta ennusteen muuttumisen mahdollisuus on jo varsin suuri.

Vuodenaikaisennusteissa eli kolmen kuukauden ennusteissa tilanne on sama – ennusteet ovat pelkkiin tilastoihin perustuvaa arvausta parempia, mutta onnistumisprosentti ei ole tilastoihin verrattuna valtava.

Koska pitkän ajan ennusteet onnistuvat tehtävässään Suomen suunnalla paremmin kuin perusteltu arvaus, ennusteita kannattaa laatia ja esittää. Niitä lukiessa kannattaa silti pitää mielessä, että vaikka nyt ennuste näyttää olevan vahvasti jotakin mieltä, tilanne voi vielä muuttua. Ennusteilla on taipumus jäädä "jumiin" yhteen säätilanteeseen pitkäksi aikaa, ja ne huomaavat tilanteen muuttumisen vasta silloin, kun ollaan jo melko lähellä ennusteen ajanhetkeä.

Sekä meteorologina että aivan varmasti ennusteiden käyttäjänä olisi tervetullutta saada tietää, mitkä tilanteet ovat niitä, jolloin ennuste tulee menemään uusiksi, ja milloin niihin voi luottaa varmasti. Valitettavasti juuri tuo tieto ennusteista puuttuu. Siksi jatkossa sekä meidän ennusteiden tekijöiden että ennusteiden lukijoiden osa on edelleen tyytyä siihen, että välillä etenkin pitkän ajan ennusteet ottavat ajan kuluessa uuden muodon.

"Täyskäänne"-sana siis tuskin katoaa ennusteiden käyttösanastosta kovin pian.

Joanna Rinne
Forecan meteorologi

Lue seuraavaksi: Kuukausiennuste: Kesäkuu alkaa koleana, mutta juhannusviikko tuo muutoksen

Päivitetty 31.5.2023 klo 12.50