Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Tältä näyttää helmi–huhtikuun pitkä ennuste – näin meteorologi…
Vuodenaikaisennuste |

Tältä näyttää helmi–huhtikuun pitkä ennuste – näin meteorologi kommentoi lopputalven ja alkukevään tilannetta

Varsinkin virtapaikoissa jäät ovat heikkoja.
Suomen säälle ovat ominaisia suuret vaihtelut. Talvisin voidaan mennä lyhyessäkin ajassa paukkupakkasista suojasäähän ja päinvastoin. Arkistokuva: Matti Hietala

Tuoreessa kolmen kuukauden ennusteessa helmi–huhtikuulle ei näy Suomeen merkittäviä poikkeamia jakson tavanomaiseen keskilämpötilaan tai sademäärään verrattuna. Keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää kolmen kuukauden jaksoa.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen helmi–huhtikuulle.

– Vuodenaikaisennusteessa ei näy Suomen osalta lämpötilassa tai sademäärissä merkittävää poikkeamaa tavanomaisesta helmi–huhtikuun jaksolla. Ennusteessa on merkittävästi epävarmuutta, sillä niin tavanomaista lämpimämmän, tavanomaista kylmemmän kuin lämpötiloiltaan tavanomaisenkin sään mahdollisuus on tarkasteltavalla kolmen kuukauden jaksolla Suomessa kutakuinkin yhtä suuri. Sama pätee sademäärien osalta. Yksittäisten kuukausien säästä kolmen kuukauden keskiarvo ei kuitenkaan kerro mitään. Jaksolle voi osua kylmiä ja lauhoja aikoja, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.

ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista helmi–huhtikuulle 2024 Eurooppaan. Suomessa ei näy juurikaan poikkeamia tavanomaisesta. Keskisessä ja eteläisessä Euroopassa on ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpää.
ECMWF:n ennuste lämpötilojen poikkeamista helmi–huhtikuulle 2024 Eurooppaan. Suomessa ei näy juurikaan poikkeamia tavanomaisesta. Keskisessä ja eteläisessä Euroopassa on ennusteen mukaan tavanomaista lämpimämpää.

”Tavanomaista kylmemmän sään mahdollisuus koholla Pohjois-Euroopassa ainakin helmikuussa”

Muun Euroopan osalta vuodenaikaisennusteessa pistää meteorologin silmään muutamakin asia.

– Islannin seudulla korkeamman ilmanpaineen mahdollisuus on koholla. Kun samaan aikaan Azorien läheisyydessä ei näy merkittävää poikkeamaa, voi tämä viitata negatiiviseen NAO-indeksiin. Se tarkoittaisi Pohjois-Eurooppaan kohonnutta mahdollisuutta heikommille länsituulille ja tätä myötä mahdollisesti kylmemmälle säälle, Joonas Koskela sanoo.

Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO on yksi laajan mittakaavan suursäätilaa kuvaavista ilmiöistä. Suomen kannalta sää vaihtelee oskillaation vallitsevan tyypin mukaan lauhan sateisesta kylmään ja kuivaan. Negatiivisen NAO-indeksin aikaan sää on pohjoisessa Euroopassa yleensä tavallista kylmempi.

– Suomen kaakkoispuolelle vuodenaikaisennuste saa melko suuria todennäköisyyksiä keskimääräistä sateisemmalle säälle. Tämä voi viitata matalapaineiden liikkeeseen eteläisellä reitillä tai Välimereltä pohjoiseen kohti Itä-Eurooppaa. Tällöin Suomessa idänpuoleisten tuulien mahdollisuus on koholla. Ilmanpaine-ennusteessa ei kuitenkaan näy Euroopan itäosassa merkittävää poikkeamaa, Joonas Koskela pohtii.

ECMWF:n ennuste sademäärien poikkeamista helmi–huhtikuulle 2024 Eurooppaan. Suomessa ei näy poikkeamaa tavanomaiseen sademäärään nähden.
ECMWF:n ennuste sademäärien poikkeamista helmi–huhtikuulle 2024 Eurooppaan. Suomessa ei näy poikkeamaa tavanomaiseen sademäärään nähden.

NAO-ennustetta ja European Blocking -arvoja eli sulkukorkeapaine Euroopan yllä -arvoja tarkasteltaessa meteorologin huomio kiinnittyy muun muassa siihen, että NAO-ennuste on negatiivisen puolella helmi- ja maaliskuussa. Huhtikuussa NAO-ennuste on hieman positiivinen. Sulkukorkeapaineen mahdollisuus Euroopan yllä on puolestaan helmikuussa keskimääräistä pienempi, huhtikuussa hieman tavanomaista korkeampi.

– Vaikka kolmen kuukauden jaksossa sää näyttää verrattain keskimääräiseltä, on näillä huomioilla mielestäni tavanomaista kylmemmän sään mahdollisuus koholla Pohjois-Euroopassa ainakin helmikuussa, Joonas Koskela sanoo.

Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa sekä Islannin ja Azorien välinen ilmanpaine-ero on keskimääräistä pienempi. Pohjois-Euroopassa länsituulet ovat heikompia tai tuuli käy jopa idän puolelta, jolloin sää on kylmää ja vähäsateista sateiden painottuessa Etelä-Eurooppaan.
Pohjois-Atlantin oskillaation negatiivisessa vaiheessa Islannin ja Azorien välinen ilmanpaine-ero on keskimääräistä pienempi. Pohjois-Euroopassa länsituulet ovat heikompia tai tuuli käy jopa idän puolelta, jolloin sää on kylmää ja vähäsateista sateiden painottuessa Etelä-Eurooppaan. Kuva: Foreca

– Muualle Eurooppaan vuodenaikaisennuste ennakoi suurella todennäköisyydellä helmi–huhtikuun kolmen kuukauden jaksolle keskimääräistä lämpimämpää ja etenkin itäiseen Eurooppaan myös keskimääräistä sateisempaa säätä. Tämä on linjassa yllä esitettyjen huomioiden kanssa, Joonas Koskela toteaa.

Lue myös: Mikä on NAO ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Kolmen kuukauden pitkä ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Lue myös:

Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.

Maailmalla on menossa nyt El Niño -jakso.

– Ennusteen mukaan aletaan olla melko lähellä El Niñon huippua. El Niñon pitäisi alkaa vähitellen hiipua kesään mennessä, Joonas Koskela toteaa.

Lue seuraavaksi: Mikä on El Niño?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat