Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Helmikuussa rikottiin Suomen mittaushistorian helmikuun sade-ennätys –…
Kuukausikooste |

Helmikuussa rikottiin Suomen mittaushistorian helmikuun sade-ennätys – oliko talvikuukausien jakso kylmä vai lauha?

Lumi oli haudannut auton Vaasassa helmikuussa 2022.
Lumi oli haudannut auton Vaasassa helmikuun puolivälin tienoilla. Kuva: Matti Hietala, Vaasa, 16.2.2022

Helmikuu 2022 jää säätilastoihin suurien sademääriensä takia – Virolahdella kaakkoisessa Suomessa tehtiin Suomen uusi helmikuun sade-ennätys. Lunta oli laajalti tavanomaista enemmän, itäisessä Suomessa paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Helmikuu oli myös lähes koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Koko talvikuukausien eli joulu–helmikuun jakso oli puolestaan keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista.

Siuntion Sjundbyn havaintoasemalla rikottiin helmikuussa Suomen mittaushistorian helmikuun sade-ennätys, kun sadetta tuli alustavien tietojen mukaan peräti 142,7 millimetriä. Edellinen helmikuun ennätys vuodelta 2016 oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla mitattu 131,6 millimetriä. Myös Virolahden Koivuniemessä ja Espoon Nuuksiossa yllettiin aiemman ennätyksen ohi. Virolahdella helmikuun sademäärä oli 134,1 millimetriä ja Espoossa 132,8 millimetriä.

Helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin.

– Sateiden suuri määrä selittyy erityisesti suursäätilalla. Helmikuun aikana sama suursääkuvio toistui eteläisessä Euroopassa useita kertoja: Espanjan ja Portugalin länsipuolella muodostui korkeapaine, joka vahvistui ja kulkeutui läntisen Välimeren ylle. Korkeapaine vaikutti myös Suomen säähän, sillä se pakotti pohjoisempana Atlantilla syntyvät matalapaineet sekä niihin liittyvät sateet kulkemaan pohjoisen Euroopan, myös Suomen yli, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

– Myös sula Suomenlahti saattoi edesauttaa sateiden runsastumista helmikuussa. Tämä näkyi erityisesti siinä, että sademäärät olivat Virolahden lisäksi suuria myös pääkaupunkiseudulla – niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin, Joanna Rinne kertoo.

Helmikuun suurin vuorokauden sadekertymä mitattiin Siuntiossa 21. helmikuuta, 35,6 millimetriä.

Suuret sademäärät tiesivät suuria lumimääriä. Runsaita lumisateita tuli osassa maata useita kertoja helmikuun aikana. Lunta oli kuukauden lopussa maan etelä- ja länsiosassa laajalti 20–80 senttimetriä ja maan itä- ja pohjoisosassa 50–110 senttimetriä. Pitkän ajan säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan varsinkin maan itäosassa lunta oli helmikuussa harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen paljon.

Lunta on nyt ajankohtaan nähden paikoitellen harvinaisen paljon.
Lunta tuli helmikuussa monin paikoin runsaasti. Kuva: Maija Savolainen, Nurmes, 6.2.2022

Helmikuun suurin lumensyvyys mitattiin 28. helmikuuta Kilpisjärvellä, 117 senttimetriä.

Helmikuun korkein lämpötila 7,1 astetta, alin −34,9 astetta

Helmikuun aikana Suomessa vaihtelivat lauhempi, eteläinen ilmamassa sekä pohjoinen, talvisen kylmä ilmamassa.

Helmikuun keskilämpötila oli laajalti 1–3 astetta tavanomaista korkeampi, idässä paikoin lähes neljä astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötila oli lounaisen saariston vajaasta 1 asteesta Käsivarren Lapin noin −13 asteeseen.

Aurinko alkaa vähitellen kevään lähestyessä lämmittää mielen lisäksi säätä.
Helmikuussa nähtiin ajoittain komeita ulkoilusäitä. Kuva: Ari Branthin, Ylöjärvi, 9.2.2022

Helmikuun kylmin lämpötila oli −34,9 astetta. Se mitattiin 1. helmikuuta Enontekiön lentoasemalla. Suomen helmikuun pakkasennätys on −49,0 astetta. Se on mitattu 5. helmikuuta 1912 Sodankylässä.

Helmikuun korkein lämpötila oli kuun viimeisenä päivänä 28. helmikuuta Pyhäjärven Ojakylässä mitattu 7,1 astetta. Helmikuun lämpöennätys Suomessa on Helsingissä 28. helmikuuta 1943 mitattu 11,8 astetta.

– Etelässä suurin osa helmikuun päivistä oli sellaisia, jolloin vähintään käväistiin suojan puolella. Suojapäiviä nähtiin suuressa osassa Suomea useita. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita etenkin jalankulkijoille, Joanna Rinne toteaa.

Liukasta Etelä-Helsingissä.
Helmikuussa oli ajoittain jäistä ja liukasta. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Eiranranta, 15.2.2022

Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lämpötila pysyi koko vuorokauden ajan pakkasella helmikuussa viitenä vuorokautena. Plussan puolella lämpötila käväisi 23 päivänä, niistä 18 oli peräkkäin. Jyväskylässä puolestaan kokonaan pakkasella pysyviä päiviä oli 17, suojan puolella käytiin 11 päivänä. Sodankylässä kokonaan pakkasella pysyviä päiviä oli 26, suojan puolella käytiin kahtena päivänä.

Myrskypäiviä oli Suomessa helmikuussa viisi. Keskimäärin helmikuussa on myrskypäiviä 2,6 kappaletta.

Euroopassa jylläsivät helmikuussa Dudley-, Eunice- ja Franklin-myrskyt.

Madagaskaria puolestaan ovat alkuvuoden aikana riepotelleet useat trooppiset myrskyt ja trooppiset syklonit. ​​Tammikuussa Madagaskarin saarella tuhoja aiheutti trooppinen myrsky Ana, helmikuussa puolestaan trooppinen sykloni Batsirai, trooppinen myrsky Dumako ja trooppinen sykloni Emnati.

Talvikuukausien keskilämpötila lähellä tavanomaista

Suomessa talvikuukausien jakso eli joulu–helmikuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli yleisesti noin 0–0,5 astetta keskiarvoa kylmempi, paikoin oli 0–0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Talvikuukausien keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin nollasta asteesta Lapin keski- ja pohjoisosan noin −12 asteeseen.

Joulu–helmikuun kylmin lämpötila oli Enontekiön lentoasemalla 8. tammikuuta mitattu −35,7 astetta. Suomen kylmyysennätys on Kittilässä 28. tammikuuta 1999 mitattu −51,5 astetta.

Joulu–helmikuun korkein lämpötila oli puolestaan Jomalassa Maarianhaminan lentoasemalla 18. joulukuuta mitattu 11,0 astetta. Tämä lukema hätyytteli Suomen joulukuun lämpötilaennätystä, joka on Porissa ja Kokemäellä 20. joulukuuta 2015 mitattu 11,3 astetta.

Kevättalvella aurinko lämmittää jo päivällä ja jäiset pinnat alkavat sulaa, mutta yöllä taas pakastuu.
Talvikuukausista joulukuu oli tänä talvena keskimääräistä kylmempi, mutta tammi- ja helmikuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kuva: Sirpa Jyske, Virrat, 27.2.2022

Lunta on tänä talvena ollut runsaasti myös etelässä.

– Joulu oli valkea koko maassa. Esimerkiksi yleensä lauhalla rannikolla Helsingin Kaisaniemessä ei ole ollut lumetonta päivää 22. joulukuuta jälkeen eikä lounaassa Turussa 23. joulukuuta jälkeen, Joanna Rinne toteaa.

Valtteri-myrskyn yhteydessä satoi runsaasti lunta 29.–30. tammikuuta 2022.
Valtteri-myrskyn yhteydessä satoi runsaasti lunta 29.–30. tammikuuta. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, 30.1.2022

Joulu–helmikuun sademäärä oli maan etelä- ja itäosassa tavanomaista suurempi, maan kaakkoisosassa jopa harvinaisen suuri. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan säätilastoissa silloin, kun se esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Lapin lounaisosassa sekä paikoin Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa talvikuukausien sademäärä oli tavanomaista pienempi.

Tammikuulta muistetaan Valtteri-myrsky, joka toi kuun lopussa runsaita lumisateita etelään.

Lue seuraavaksi: Joko kevät kolkuttelee? Tältä näyttää maaliskuun kuukausiennuste!

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

2.1.2023: Päivitetty sade-ennätystä. Aiemmin uutisoitiin Virolahden sademäärästä suurimpana, mutta tarkistuksen jälkeen korkeimmaksi meni Siuntion kuukausisademäärä.

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 2.1.2023 klo 15.14

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat