Helle ei jätä ketään kylmäksi – onko helle alueellasi harvinaisuus vai peruskauraa?

Helle on harvoille suomalaisille yhdentekevä sääilmiö. Joillekin se tarkoittaa onnea, toisille kärsimystä. Uutisissa helteeseen kiinnitetään paljon huomiota: milloin helleraja menee ensimmäisen kerran rikki? Montako hellepäivää kussakin kuussa on? Onko hellepäiviä enemmän vai vähemmän kuin yleensä?

Helteeksi sää määritellään silloin, kun lämpötila on enemmän kuin 25 °C. Jos päivän ylin lämpötila on 25,0 celsiusastetta, ei ole kyse helteestä. Jos 25,1 astetta, hellerajan sanotaan rikkoutuneen. Päivä määritellään hellepäiväksi, jos Suomessa vähintään yhdellä säähavaintoasemalla päivän ylin lämpötila on 25,1 °C tai sitä korkeampi.

Minkälaisissa säätilanteissa hellettä esiintyy?

Helle on Suomessa kesäkuukausien ilmiö. Hellepäiviä havaitaan meillä selvästi eniten heinäkuussa.

Jotta hellettä voisi esiintyä, tarvitaan riittävän lämmin ilmamassa. Jos ilmamassa eli ilma karkeasti ottaen puolentoista kilometrin korkeudessa on liian viileää, Suomessa auringonsäteilyn tuoma lämmitys ei riitä lämmittämään ilmaa parin metrin korkeudella maasta helteiseksi asti.

Minkälainen ilmamassa on riittävän lämmintä? Meteorologien käyttämä nyrkkisääntö on, että kesäaikaan 850 hPa -painepinnan tasolla eli noin puolentoista kilometrin korkeudessa merenpinnasta ilman lämpötilan pitäisi olla noin 10-asteista, jotta lämpötila nousee hellerajan yli kahden metrin korkeudessa.

Toinen nyrkkisääntö on, että kesäaikaan 925 hPa -painepinnan tasolla eli noin 800 metrin korkeudessa merenpinnasta ilman lämpötilan tulisi olla noin 15-asteista, jotta helleraja ylitettäisiin parin metrin korkeudessa.

Molemmissa näissä tapauksissa oletuksena on, että pilvisyyttä ei ole lainkaan tai ainakaan se ei ole niin runsasta, että auringon lämmittävän säteilyn määrä heikkenisi pilvisyyden takia merkittävästi. Jos pilvikerros on paksu, lämpötilat jäävät alhaisiksi maanpinnan tasolla, vaikka ilmamassan lämpötilan puolesta hellettä voisi olla odotettavissa.

Hellettä voi esiintyä useissa eri suursäätilanteissa, mutta yleisiä ovat esimerkiksi

1. Tilanne, jossa Keski-Euroopan yllä olevasta lämpimästä ilmamassasta pullahtaa kieleke kohti pohjoista, Suomen ylle. Kieleke voi olla kapea ja kulkea nopeasti Suomen ohi, tai hyvinkin leveä, jolloin se peittää koko Fennoskandian ja voi jäädä alueelle pitkäksikin aikaa.
2. Tilanne, jossa idän puolelta leviää meille hyvinkin lämmintä, mantereen päällä lämmennyttä ilmamassaa. Myös tällainen tilanne voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen.

Suomessa yleisin ilmavirtaustyyppi on läntinen, Atlantin suunnalta puhaltava ilmavirtaus. Atlantin yllä ilma on kesäisin suhteellisen viileää ja kosteaa, ja merellisessä ilmassa hellettä ei meillä juuri havaita. Helteitä edesauttaa se, että ilmamassa on päässyt lämpenemään mantereen yllä joko Euroopassa tai Venäjän suunnalla.

Pitkät helletilanteet syntyvät yleensä ns. omega-korkeapaine- eli blocking-tilanteessa. Näissä tilanteissa Suomen ja usein koko Fennoskandian ylle muodostuu pitkäkestoinen korkeapaine, jonka yhteydessä ilmamassa on riittävän lämmintä helteille, ja sää on yhtäjaksoisesti aurinkoinen jopa useiden viikkojen ajan. Ilmamassa on tyypillisesti joko eteläistä tai itäistä alkuperää.

Sanotaan, että helle purkautuu ukkosiin. Tämä pitää myös meteorologin näkökulmasta paikkansa, sillä usein hellejakso päättyy, kun Suomen ylittää kylmä säärintama, jonka yhteydessä ukkosille on hyvät syntyolosuhteet. Ukkoset saavat lämmöstä voimaa, joten helteiden lopulla ukkosille on tarjolla selvästi enemmän “polttoainetta” kuin viileällä säällä.

Helteisen sään aikana voi esiintyä myös ns. ilmamassaukkoskuuroja, jos ilma on riittävän kosteaa ja olosuhteet sopivat. Tropiikissa tällaiset kuurot ovat yleisiä. Koska ilmamassaukkoset eivät liity säärintamiin, näiden kuurojen jälkeen ilma ei merkittävästi viilene, vaan saattaa tuntua kosteuden takia jopa tukalalta.

Helle tilastojen mukaan

Tilastojen mukaan hellelämpötilat eivät jakaudu Suomeen tasaisesti. Jako on selvästi etelä-pohjois-suuntainen – etelässä helleraja rikotaan useimmin, Pohjois-Lapissa harvemmin. Idässä hellepäiviä esiintyy jonkin verran enemmän kuin lännessä. Taulukko näyttää Suomen suurimmat havaintoasemakohtaiset hellepäivien kokonaislukumäärät vuodesta 1959 lähtien (tiedot: Ilmatieteen laitos).

Suurimmat hellepäivien lukumäärät vuodessa on mitattu poikkeuksetta maan itäpuoliskolla; Kouvolassa, Lahdessa, Heinolassa, Puumalassa. Listalla on 5 hellepäivien lukumäärän perusteella helteisintä paikkaa, mutta vaikka listaa pidennettäisiin ulottumaan yli 10 helteisimpään paikkaan, sille tulisi uusina paikkakuntina vain Mikkeli ja Lappeenranta.

Huomionarvoista on myös, että kaikki helteisimmät vuodet on mitattu vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tämä pätee myös yli 10 helteisimmän paikan tarkastelussa. Ilmastonmuutos lisää lämpöaaltojen pituutta ja esiintymistodennäköisyyttä, mikä näkyy erityisesti hellepäivien määrissä.

Helle kuukausittain

Keskimääräinen hellepäivien määrä vaihtelee Suomessa voimakkaasti kesäkuukausittain. Ilmatieteen laitoksen mukaan jossain päin Suomea hellettä mitataan keskimäärin toukokuussa kolmena, kesäkuussa kahdeksana, heinäkuussa kuutenatoista, elokuussa yhdeksänä ja syyskuussa alle yhtenä päivänä.

Keskimääräisessä toukokuussa havaitaan vertailukauden 1991–2020 tilastojen mukaan vain yksi hellepäivä havaintoasemaa kohti.

Kesäkuussa hellepäiviä on etelässä viidestä kuuteen, mutta Pohjois-Lapissa yksi tai ei lainkaan.

Heinäkuussa hellepäiviä on etelässä yli kahdeksan kappaletta, ja Pohjois-Lapissakin muutama – ainoa poikkeus on Kilpisjärvi, jossa heinäkuussakaan hellettä ei keskimääräisenä kesänä havaita lainkaan.

Elokuussa hellettä havaitaan samankaltaisia määriä kuin kesäkuussa, hellepäivien määrä on jo laskenut heinäkuusta.

Aivan rannikolla hellettä havaitaan vähemmän kuin sisämaassa. Tämä johtuu merituulesta, joka usein viilentää rannikon tuntumassa.

Helteen kokeminen

Helteen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Joillekin helle on nautinto, ja jopa ainoa aika, jolloin ulkona ei palele ilman paksua vaatetusta, mutta toisille helle on hyvinkin tukalaa.

Kun lämpötilat pysyttelevät Suomessa yli 25 asteessa viikon tai kahden ajan, kuolemantapausten määrä nousee Suomessa selvästi. Kuumuus kuormittaa voimakkaasti verenkierto- ja hengityselimistöä. THL:n mukaan kuumuus voi aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn laskua ja erilaisia lämpösairauksia ja pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita.

Helle on erityisen haitallista ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, vauvoille ja pienille lapsille, raskaana oleville ja imettäville sekä kuumassa ympäristössä työskenteleville.

Minkälainen tulee olemaan hellekesä 2022?

Kesän 2022 helletilanteesta ei vielä tiedetä. Sekä kuukausiennusteet että ns. vuodenaikaisennusteet eli kolmen kuukauden ennusteet ennustavat sitä, kuinka paljon tietyn jakson (kuukausiennusteissa viikon jakso, vuodenaikaisennusteissa kuukauden tai kolmen kuukauden jakso) keskilämpötila poikkeaa ajankohdan keskiarvosta.

Pidemmän ajan keskiarvo ei ota kantaa hetkellisiin lämpötilatilanteisiin jakson sisällä. Esimerkiksi kuukausiennusteessa keskiarvoiselta näyttävä viikko voi toteutua niin, että lämpötila pysyy koko viikon ajan keskiarvoisena, tai niin, että vaikkapa puolet viikosta on hyvin viileää ja puolet helteistä.

Siksi helteiden suhteen ei auta kuin odottaa ja seurata päivittäisennusteita – kesä tuo, mitä tuo.

Joanna Rinne
meteorologi

Lue seuraavaksi: Kesälomien ja alkusyksyn pitkä sääennuste on nyt julki: Tältä näyttää tilanne Suomessa – katso heinä–syyskuun ennuste!

Päivitetty 9.6.2022 klo 12.28