Muistatko tämän? Vuosi sitten riehuneet Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmat tekivät tuhoa, lämpötila kipusi jopa 33,6 asteeseen – miltä ukkosten ja helteiden tilanne näyttää tänä vuonna?

Vuosi sitten näihin aikoihin 21.–23. kesäkuuta Suomessa koettiin kolme voimakasta rajuilmaa, Ahti, Paula ja Aatu. Meneillään oli tuolloin kova helleaalto, kun lämpötilat kipusivat ylimmillään jopa 32–33 asteen lukemiin. Miten voimakkaat rajuilmat muodostuivat ja mitä rajuilman syntyyn tarvitaan? Ja miltä helteiden ja ukkosten tilanne näyttää tänä kesänä tähän mennessä ja lähiaikoina?

Rajua salamointia, ukkospuuskia, rankkaa sadetta, syöksyvirtauksia, sähkökatkoja, kaatuneita puita, metsätuhoja, vahinkoja rakennuksille ja ajoneuvoille sekä taajamatulvia ja tulvivia kellareita. Näitä kaikkia toivat mukanaan vuoden 2021 kesäkuussa kolmena peräkkäisenä päivänä riehuneet rajuilmat.

Jo ennen rajuilmoja sää oli ollut helteisen lämmintä useamman päivän ajan.

Viime vuonna tähän aikaan 22. kesäkuuta oli vuoden 22. hellepäivä. Tänä vuonna hellettä on ollut 22. kesäkuuta mennessä yhtenä päivänä, 25. toukokuuta, kun Oulussa mitattiin 25,4 astetta. Juhannusviikon loppupuolelle ja juhannuksen jälkeiselle viikolle ennustetaan nyt hellejaksoa, jossa lämpötilat voivat nousta paikoin yli 30 asteen lukemiin. Helteellä tarkoitetaan vähintään 25,1 asteen lämpötilaa.

Maasalamoita on tänä vuonna havaittu 22. kesäkuuta kello 8 mennessä vain noin 8 000 kappaletta, kun niitä oli pelkästään viime vuoden kesäkuun kolmen rajuilmapäivän aikana noin 57 000 ja viime vuoden toukokuussakin jo noin 14 700 kappaletta.

Ahti-rajuilma 21.6.2021: ”Olosuhteet olivat hyvin suotuisat ukkoselle” – rajuilmassa yksi kuolonuhri

Vuosi sitten kesäkuussa Ahti-rajuilma aloitti rajuilmojen ketjun 21. kesäkuuta 2021 ja vaikutti voimakkaasti esimerkiksi Oulun seudulla, muualla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Yksi ihminen menehtyi Oulussa Hiukkavaaran ulkoilualueella jäätyään kaatuneen puun alle. Vihreäsaaren sataman havaintoasemalla Oulussa tuuli oli puuskissa voimakkaimmillaan jopa 31,3 m/s.

• Maasalamoita Ahti-rajuilmassa havaittiin vuorokauden aikana noin 15 500 kappaletta. Voimakkaimmat ukkoskuurot painottuivat Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin välille.
• Vettä Ahti-rajuilmassa tuli eniten Rovaniemellä, missä lentoaseman havaintoasemalla mitattiin sademääräksi 65 millimetriä. Koko kesäkuun keskimääräinen sademäärä on länsi- ja lounaisrannikolla enimmäkseen 40–55 millimetriä, sisämaassa puolestaan laajalti 55–75 millimetriä, paikallisesti Pohjois-Savon ja Kainuun suunnalla hieman enemmän.
• Päivän korkein lämpötila oli 21. kesäkuuta 2021 Parikkalassa Koitsanlahden asemalla mitattu 32,2 astetta.

Miten Ahti-rajuilma sitten syntyi?

– Viime vuoden tilannetta katsoessa piti ihan hieraista silmiä, että katsotaanko nyt viime vuoden kesäkuun karttaa vaiko tulevan juhannuksen tienoon karttaa. Meillä on nimittäin laajassa mittakaavassa aika samankaltaista tilannetta kehittymässä nyt juhannuksen tienoilla, kuin oli viime vuoden kesäkuun rajuilmojen aikaan. Matalapainetta on nyt ja oli viime vuonna näihin aikoihin Länsi-Euroopan lähettyvillä ja toinen matalapaine on Mustallamerellä, korkeapainetta on puolestaan Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Viime vuonna näihin aikoihin sateita kiepsahti Länsi-Euroopasta kohti pohjoista Pohjois-Euroopan yli tai ympäri. Yksi matalapaine suuntasi kohti Suomea Länsi-Euroopasta ja voimistui matkallaan Skandinavian yli. Lopulta tämä matalapaine sysäsi meille Ahti-rajuilman, kertoo Forecan meteorologi Jenna Salminen.

Ahti-rajuilmassa ukkoset painottuivat pohjoiseen, idässä tuli yksittäisiä ukkoskuuroja.

– Ahti liittyi enimmäkseen siihen, että meillä oli idästä tulevaa helleilmaa ja helleilmamassan rajalle matalapaineen yhteydessä saapui kylmä rintama. Rintaman yhteyteen syntyi tilanne, missä olosuhteet olivat hyvin suotuisat ukkoselle.

– Vaikka laaja säätilanne on mahdollisesti nyt tänä juhannuksen aikaan samantyyppinen kuin viime kesäkuun rajuilmojen tienoilla, on vielä liian aikaista sanoa tarkkaan, milloin selvä rajuilmojen tilanne voisi mahdollisesti olla käsillä ja kuinka voimakkaana. Ukkoset ovat tänäkin vuonna tähän aikaan mahdollisia ja näillä näkymin etenkin pohjoisessa ukkoskuuroja voi syntyä jo juhannuksen tienoilla. Sitten, kun korkeapaineen ylläpitämä kuuma sää saa vastaansa päälle puskevan, viileämmän virtauksen, ovat kuuman korkeapaineen reuna-alueella reippaammat ukkoset tai jopa rajuilmat jälleen mahdollisia. Ennusteissa tällainen mahdollinen tilanne vilahtelee juhannuksen jälkeisellä viikolla, Jenna Salminen sanoo.

Paula-rajuilma 22.6.2021: Noin 20 000 maasalamaa – lämpöä samana päivänä 33,6 astetta ja kesäkuun lämpöennätys lähellä

Heti seuraavana päivänä Ahti-rajuilman jälkeen kesäkuun 22. päivä 2021 Paula-rajuilma riehui pahiten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

• Maasalamoita Paulassa havaittiin enemmän kuin edellisenä päivänä, noin 20 000.
• Päivän korkein lämpötila mitattiin jälleen Parikkalassa, 33,6 astetta. Se oli viime kesäkuun korkein lämpötila ja hipoi jo Suomen mittaushistorian kesäkuun lämpöennätystä, joka on 24. kesäkuuta 1935 Ähtärissä mitattu 33,8 astetta.

– Etenkin Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Koillismaalla oli ukkosia. Myös Paula-rajuilma saapui Länsi-Euroopasta, mutta kulki Suomen yli hieman eteläisempää reittiä kuin Ahti. Ukkoset painottuivat kuuman ja kostean sekä luoteesta saapuneen hieman viileämmän ja kuivemman ilman rintamavyöhykkeelle, Jenna Salminen analysoi.

Aatu-rajuilma 23.6.2021: Rankkasadetta paikoin jopa lähes 70 millimetriä – salamointi jälleen voimakasta

Aatu-rajuilma mylläsi seuraavana päivänä Paula-rajuilman jälkeen 23. kesäkuuta 2021. Aatu tuntui etenkin maan etelä- ja itäosassa. 

• Maasalamoita havaittiin Aatun yhteydessä noin 22 000.
• Sade oli paikoin erittäin runsasta: Juuassa Pohjois-Karjalassa vettä tuli peräti 67 millimetriä.
• Päivän korkein lämpötila oli jälleen yli 33 astetta, kun Parikkalassa oli nyt 33,2 astetta.

– Aatu-rajuilma saapui Itämeren yli Saksan ja Puolan suunnalta, mutta oli sekin lähtöisin Länsi-Euroopasta. Salamointi painottui Suomessa etelään, itään, maan keskiosaan ja Kainuuseen. Aatun reitti oli hieman Paulaa eteläisempi. Kuuma ilma vaikutti edelleen Suomeen. Aatu matkasi järjestäytyneenä systeeminä kostean ilman poikki, mutta kuitenkin vastaavasti kuuman ilman rajalla edellä pyyhkäisseiden Ahti- ja Paula-rajuilmojen tapaan, Jenna Salminen kertoo.

Viime vuonna salamoi tavanomaista enemmän – tänä vuonna kausi on alkanut vähillä ukkosilla

Viime vuonna ukkoskautena touko–syyskuussa 2021 mentiin säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan salamamäärissä yli keskimääräisen, kun Suomessa havaittiin noin 144 400 maasalamaa. Vuosien 1960–2020 keskiarvo on 132 000 maasalamaa vuodessa.

Jo toukokuussa 2021 salamamäärä oli keskimääräistä toukokuuta suurempi, kun maasalamoita oli 14 700. Pitkän ajan keskiarvo toukokuussa on 8 000 salamaa.

Tänä vuonna toukokuussa havaittiin vain noin 1 400 maasalamaa.

Vuoden 2021 kesäkuun Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmoissa havaittiin yhteensä maasalamoita noin 57 000 kappaletta, kun kesäkuun keskimääräinen salamamäärä on noin 34 000 kappaletta. Koko kesäkuun 2021 salamamäärä oli noin 77 600, joka oli siis yli puolet koko viime vuoden ukkoskauden salamoista. Vuonna 2021 runsaimmat salamamäärät havaittiinkin juuri kesäkuussa, kun keskimäärin eniten salamoi heinäkuussa.

Lue Forecan Sääpediasta: Miten ukkonen syntyy?

Tänä vuonna kesäkuussa on havaittu 22. kesäkuuta kello 8 mennessä noin 6 600 maasalamaa. Vuoden vilkkain salamapäivä on tähän mennessä ollut 14. kesäkuuta, jolloin havattiin noin 1 600 maasalamaa. Mitään Ahdin, Paulan tai Aatun kaltaista ukkospäivää ei siis tänä kesänä ole vielä ollut.

Viime vuonna heinä-, elo- ja syyskuussa salamamäärissä jäätiin alle keskimääräisen.

Heinäkuu 2021 oli hyvin lämmin, mutta kuiva sää ei suosinut ukkosia. Heinäkuussa havaittiin viime vuonna 38 200 maasalamaa, kun keskiarvo on 57 000 salamaa. Elokuussa 2021 maasalamoita havaittiin 13 800, kun elokuun keskiarvo on 29 000 maasalamaa. Syyskuussa 2021 havattiin vain 40 maasalamaa, kun keskiarvo on 4 400.

Lue Forecan Sääpediasta: Miten ukkoselta voi suojautua?

Viime vuoden kesän alku oli erittäin lämmin – nyt toukokuussa oli yksi hellepäivä, kesäkuussa hellepäiviä ei ole ollut ennen juhannusviikkoa

Ukkoset, lämpö, kosteus ja lämpötilaerot liittyvät usein yhteen. Ukkosia nähdäänkin usein helteiden aikaan tai helteet voivat päättyä ukkosiin. Salamointia voi kuitenkin olla myös viileämmässä säässä, jopa talvella voi salamoida paikallisesti.

Viime vuoden alkukesä oli erittäin lämmin ja salamointi runsasta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu 2021 oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen tai poikkeuksellisen lämmin. Tänä kesänä on ollut viileämpää ja salamointi on ollut vähäisempää.

Viime vuonna jo toukokuussa hellettä eli vähintään 25,1 asteen lämpötiloja oli 11.–14. toukokuuta sekä 19. toukokuuta, jolloin Ilomantsissa mitattiin peräti 30,8 astetta. Suomen mitttaushistorian toukokuun lämpöennätys on Lapinjärvellä 30. ja 31. toukokuuta 1995 mitattu 31,0 astetta.

Lue Forecan Sääpediasta: Helle – mitä se on ja missä on eniten hellepäiviä?

Kuumuus otti viime kesän alussa uuden spurtin, kun kesäkuun ensimmäinen hellejakso oli 2.–12. kesäkuuta. Toinen kesäkuussa alkanut hellejakso kesti pitkälle heinäkuun puolelle, kun hellettä mitattiin jossain päin Suomea joka päivä yli kuukauden ajan 17.6.–18.7.2021. Yhteensä viime vuoden kesäkuussa oli 25 hellepäivää.

Kesäkuun 2021 rajuilmojen aikaan korkeimmat lämpötilat olivat siis yli 30 asteessa. Yli 30 asteen lukemia mitattiin viime vuoden kesäkuussa 19.–23. kesäkuuta.

Helteet eivät siis viime vuonna hellittäneet myöskään heinäkuussa, vaan 17. kesäkuuta alkanut hellejakso kesti 18. heinäkuuta asti. Lisäksi heinäkuussa 2021 hellettä oli 22. heinäkuuta sekä 25.–29. heinäkuuta. Yhteensä viime heinäkuussa oli 24 hellepäivää, joista kuutenatoista päivänä oli yli 30 astetta.

Heinäkuun ja samalla koko kesän korkein lämpötila oli viime vuonna 15. heinäkuuta 2021 Heinolassa mitattu 34,0 astetta. Suomen mittaushistorian korkein lämpötila on 37,2 astetta. Se on mitattu 29. heinäkuuta 2010 Liperissä Joensuun lentoasemalla.

Viime vuoden elokuussa hellettä oli yhtenä päivänä, 13. elokuuta 2021. Maan etelä- ja keskiosassa kesä–elokuun jakso oli lukuisilla havaintoasemilla ennätyksellisen lämmin. Syyskuussa hellepäiviä ei enää ollut.

Keskimäärin hellepäiviä on Suomessa Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan toukokuussa kolmena päivänä, kesäkuussa kahdeksana päivänä, heinäkuussa kuutenatoista päivänä, elokuussa yhdeksänä päivänä ja syyskuussa alle yhtenä päivänä.

Tänä vuonna Suomessa on siis ollut 22. kesäkuuta mennessä yksi hellepäivä toukokuun lopussa. Nyt ennusteissa on hellejakson alku juhannuksen tienoilta.

Mitä rajuilmat tarvitsevat syntyäkseen?

Rajuilmalla tarkoitetaan yleensä yhden tai useamman ukkospilven ryhmää, jossa esiintyy rajuja sään ilmiöitä, esimerkiksi rankkaa sadetta, voimakkaita ukkospuuskia ja jopa syöksyvirtauksia, salamointia, rakeita tai trombeja.

Rajuilmat vaativat tietynlaisia olosuhteita syntyäkseen.

– Rajuilmoja voi syntyä yksittäisinä kuuropilvinä tai voi syntyä isompia systeemejä, jotka pitävät yllä ukkosta ja rankkaa sadetta. Kaikki rajuilmat kuitenkin tarvitsevat samanlaisia aineosia. Ensimmäiseksi tarvitaan kosteutta, joka tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Varaukset pilvissä voivat luoda salamointia ja pilvestä ukkospilven. Toiseksi tarvitaan laukaiseva tekijä tai nostoa, joka saa kosteuden nousemaan kohoamisliikkeeseen. Nostoon sysäävä elementti voi olla esimerkiksi rintama, joka puskee ilmaa edellänsä ja nostaa sitä ylöspäin. Kolmanneksi tarvitaan epävakautta eli riittävän suuri ero siinä, kuinka lämmintä ja kosteaa ilma on maanpinnan lähellä ja kuinka viileää ilmaa on korkeammalla ilmakehässä. Epävakaus on sitä suurempaa, mitä suurempi ero on lämpimän, maanpinnan lähellä olevan ilman ja korkeammalla olevan viileän ilman välillä. Kun kostea ilma sysätään kohoamaan, niin se myös jatkaa kohoamistaan epävakaassa ilmassa ja voi nousta korkeaksi ukkospilveksi. Nämä aineosat eivät ole mitään erikoisia aineosia Suomen kesässä, Jenna Salminen kertoo.

Lue Forecan Sääpediasta: Miten ukkosen ääni syntyy?

– Yleisesti, jos Suomea mietitään, helteistyvä sää kyllä sinänsä nostaa mahdollisuuksia edessä olevalle ukonilmalle, vaikkei kuumia päiviä aina välttämättä tarvita. Kuuman ja helteisen ilman kylkeen voi kuitenkin työntyä selvästi viileämpää pohjoisen ilmaa, jolloin on mahdollista muodostua suurta epävakautta ja kehittyä nousuliikkeen käynnistävä voimakas rintama, mikä tuo otollisempia olosuhteita rajuilmoille. Myös lämpimällä ja ainakin alkuun aurinkoisella säällä ilma maanpinnan lähellä päätyy kuumenemaan ja epävakaus kasvaa. Jos myös kosteutta on ilmassa riittävästi, kuumennut ilma voi pienestäkin sysäyksestä päätyä kohoamaan ja muodostamaan sade- ja ukkospilviä.

– Jos lisämausteena on tuuliväännettä eli tuulen suunnan ja voimakkuuden muutosta ylöspäin liikuttaessa, niin voi syntyä vieläkin rajumpia ukkosia, jos syntyy niin sanottuja supersoluja eli pyöriviä ukkospilviä. Näissä voi olla voimakkaita nousuvirtauksia, voimakasta ukkosta ja vaarallisimmissa tilanteissa trombejakin, Jenna Salminen toteaa.

Lue Forecan Sääpediasta: Supersolu on planeettamme rajuin ukkosmyräkkä

Miltä helteiden ja ukkosten tilanne näyttää lähiaikoina?

Sää on nyt lämpenemässä juhannuksen tienoilla tämän hetken ennusteiden mukaan laajalti 25–30 asteen lukemiin, paikoin yli 30 asteenkin. Helle jatkunee myös juhannuksen jälkeisen viikon alussa.

– Ukkoset ja rajuilmat eivät ole kovin harvinaisia Suomessa, joten varmaan tänäkin kesänä niitä on edessä. Erityisesti nyt, kun sää on kuumenemassa, niin heti, kun Suomeen pääsee saapumaan kosteutta ja vielä samalla nostetta tuova rintama, niin ukkosilla on mahdollisuus kehittyä. Jokunen sadekuuro voi kuumassa ilmassa kehittyä ukkoskuuroiksi jo juhannuksen tienoilla ja juhannuksen jälkeisellä viikolla. Lisäksi jos juhannuksen jälkeisellä viikolla Suomen yli pääsee pyyhkäisemään jonkinlainen sadealue ja ilma epävakaistuu, niin jytinän mahdollisuus kasvaa. Toisaalta korkeapaine voi sysätä juhannuksen jälkeisellä viikolla sateita kauemmas, Jenna Salminen pohtii.

Tarkemmin kesän hellejaksoista, ukkosista tai mahdollisista rajuilmoista ei voi vielä sanoa. 

Kesäkuun 20. päivä julkaistun Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n kuukausiennusteen mukaan juhannusviikko ja juhannusviikon jälkeinen viikko ovat Suomessa selvästi keskimääräistä lämpimämpiä, sen jälkeen ennusteissa ei tällä hetkellä ole näkyvissä voimakkaita signaaleja lämpötilojen osalta. Kuukausiennusteelle tyypilliseen tapaan ennustejakson loppupuolella signaalit voivat usein olla jo lähempänä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

Lue myös: Neljän viikon kuukausiennuste: Kuuma hellejakso alkamassa juhannuksen tienoilla – mitä kesäsäässä tapahtuu sen jälkeen?

Kesäkuun 5. päivä julkaistun ECMWF:n kolmen kuukauden ennusteen mukaan heinä–syyskuun jakso on Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät ovat kolmen kuukauden jaksolla ennusteen perusteella ajankohdalle tavanomaisia tai paikoin vähän tavanomaista suurempia. Kolmen kuukauden jaksolle mahtuu kuitenkin monenlaista säätä ja erilaisia jaksoja.

Lue seuraavaksi: Kesälomien ja alkusyksyn pitkä sääennuste: Tältä näyttää tilanne Suomessa – katso heinä–syyskuun ennuste!

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Päivitetty 22.6.2022 klo 16.03