Merijäät jäivät ennätyspieniksi tänä talvena – ”Tällaiset talvet yleistyvät”

Lauhan talven takia merijäätä oli tällä talvikaudella ennätyksellisen vähän. Asiantuntijan mukaan tällaisia talvia on odotettavissa lisää tulevaisuudessa.

Talvikausi joulukuusta helmikuuhun oli poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha lähes koko maassa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Tämä näkyi myös merijäissä.

– Jäätalvi 2019–2020 oli epätavallinen. Ensimmäiset jäät ilmestyivät Perämeren pohjukkaan jo marraskuun alussa. Marraskuussa näytti, että talvesta voisi tulla “hyväkin” jäätalvi. Toisin kävi, sillä seuraavat kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä, eikä jää juurikaan lisääntynyt. Lyhyet pakkasjaksot muodostivat jäätä, mutta sen jälkeen etelänpuoleiset tuulet lauhoine säineen saivat jäät kasaan, toteaa vanhempi jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

Jäällisen alan laajuus oli suurimmillaan merellä 5. maaliskuuta, 37 000 km².

– Kuluva talvi on laajimmalla jäällisellä alalla mitaten kaikkien aikojen leudoin. Etelärannikolla jäätä esiintyi muutaman kylmän yön jälkeen sisälahdissa, mutta käytännössä Suomenlahti oli koko talven avovettä, sanoo Jouni Vainio.

Vuosien 1991–2020 keskimääräinen laajin jäällinen ala merellä on 141 000 km². Suurimmillaan jääala on keskimäärin 23. helmikuuta.

Nyt jäätä on enää Perämeren pohjoisosassa.

– Tällä hetkellä jäällinen ala seurailee talvia 2014 ja 2015. On odotettavissa, että viimeiset jäät häviävät toukokuun alkupuolella.

Talvien vaihtelu on suurta myös jatkossa

Mitä sitten on odotettavissa tulevaisuudessa?

– Tällaiset talvet tulevat yleistymään, mutta vielä tulee olemaan koviakin jäätalvia. Merenkulun kannalta tällaiset talvet eivät kuitenkaan ole helppoja, sillä paksuja jääkenttiä jäänmurtajat kyllä pystyvät hoitelemaan ja nykyaikaiset jäävahvistetut kauppa-aluksetkin niissä selviävät. Mutta tällaiset talvet, jolloin jäätä syntyy ja menee sitten taas kasaan, ovat vaikeita myös jäänmurtajille, sanoo Jouni Vainio.

Karita Kontula-Sokka