Huhti–kesäkuun ennuste: Etelä-Suomi erityisasemassa, aikaiset helleaallot mahdollisia Euroopassa
Puskekaamme läpi maaliskuun holotnat ja lumipyryt, sen jälkeen helpottaa. Euroopan keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennuste tuo valtaosaan Eurooppaa tavanomaista lämpimämmän kevään ja alkukesän.
Suomen kohdalla poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on suurin maan eteläosassa, toisaalta myös osa Lapista näyttää kallistuvan lämpimämmälle puolelle. Kaiken kaikkiaan vuodenaikaisennusteen mukaan huhti–kesäkuu tulee olemaan Suomessa hyvin vaihteleva.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pitkät sääennusteet ovat vasta kokeiluasteella ja kolmen kuukauden mittaiseen ennustejaksoon mahtuu Suomen leveysasteilla hyvin erilaista säätä.
Etukäteen ei voida vuodenaikaisennusteen perusteella päätellä, mikä yksittäinen kuukausi tai viikko on lämpimin tai sateisin. Vuodenaikaisennustessa on lämpötilan, sateisuuden ja ilmanpaineen poikkeaman keskiarvo kolmen kuukauden ajalta, joten pitkän ajan ennuste ei koskaan ota kantaa yksityiskohtiin.
Lue myös nämä:
- Suomen sää huhtikuussa tilastollisesti
- Suomen sää toukokuussa tilastollisesti
- Suomen sää kesäkuussa tilastollisesti
Laajalti lämpöä
Uusi vuodenaikaisennuste povaa läntistä Eurooppaa lukuun ottamatta laajoille alueille tavanomaista lämpimämpää säätä. Poikkeama on Etelä- ja Itä-Euroopassa yleisesti 0,5–1, paikoin 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan.
Suomessa tulevat kolme kuukautta olisivat keskiarvoihin nähden lämpimämpiä erityisesti eteläisimmässä Suomessa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, missä poikkeama on 0,5–1 astetta. Maan keskivaiheilla ja Etelä-Lapissa lämpöolot ovat ennusteessa lähellä tavanomaisia, kun taas pohjoisempana Lapissa olisi hieman tavanomaista lämpimämpää.
Aikaiset helleaallot mahdollisia, Suomi ilmamassojen solmukohdassa
Vuodenaikaisennusteen povaama suursäätila antaa osviittaa siitä, että erityisesti eteläinen ja itäinen Eurooppa voivat kokea aikaisia helleaaltoja. Ennusteessa on tavanomaista matalampi ilmanpaine Fennoskandiassa, kun taas korkeamman ilmanpaineen alue ulottuu Atlantilta kohti läntistä Eurooppaa.
Jos pohjoinen Eurooppa joutuu ennusteen mukaisesti matalapaineradalle, voivat lämpöpulssit ohjautua Välimereltä eteläistä Suomea viistäen kohti Venäjää. Tässä asetelmassa Suomi olisi toistuvasti lämpimän ja viileämmän ilmamassan solmukohdassa, missä voi aika ajoin kehittyä runsaita sateita ja kevään edetessä myös ukonilmoja.
"Tässä asetelmassa Suomi olisi toistuvasti lämpimän ja viileämmän ilmamassan solmukohdassa"
Välimerellä saatetaan puolestaan kokea intensiivisiä helleaaltoja jo kevään aikana. Erityisesti Manner-Espanjassa ja Turkissa on kohonnut riski sekä kuumuudelle että kuivuudelle ja tätä myötä valitettavasti myös maastopaloille.
Pohjois-Eurooppa tavanomaista sateisempi, ilmamassojen rajavyöhykkeellä rytisee
Matalapaineiden läsnäolosta kielivät myös tavanomaista suuremmat sademäärät. Vuodenaikaisennuste väläyttää loppukevään ja alkukesän olevan tavanomaista sateisempi suuressa osassa Pohjois-Eurooppaa. Sen sijaan Välimeren alueella olisi tavanomaista kuivempaa.
Voisi ajatella, että tässä ilmanpaine- ja lämpötilajakaumassa tulevaan kolmeen kuukauteen mahtuu Euroopassa merkittävä määrä ukonilmoja, jotka etenevät ilmamassojen rajavyöhykkeellä lounaasta kohti koillista. On hankala sanoa, missä rajavyöhyke kulloinkin sijaitsee, mutta rytinät näyttäisivät suosivan keskistä Eurooppaa ja Baltian maita. Myös eteläinen ja itäinen Suomi voisi saada niistä osansa.
Lue seuraavaksi: Tuore kuukausiennuste hämmensi meteorologin: Vielä yli 30 asteen pakkasia – “Tilanne muistuttaa tammikuuta”
